Jonne Virtanen
Me rokonarpiset merenkulkijat kokoonnuimme Heinänokan partiovenesatamaan kello 11.30 ja lastasimme omat varusteemme partioalus Rheaan. Matkan piti alkaa kello 12.30, mutta kuten tavallista, kapteenimme Olli oli myöhässä. Tällä kertaa yllätyksellistä oli se, että hän myöhästyi “vain” tunnin. Pääsimme lähtemään laiturista matkaan vasta suunnilleen puoli kahden aikaan. Ajoimme pitkää päivää ilman pysähdyksiä Kumlingeen asti pelaten tarottia ja lukemalla korkkareita: Perillä olimme noin yhdeltätoista. Yövyimme Kumlingen merivartioaseman laiturissa.
Söimme tukevan aamiaisen kahdeksalta ja läh–dimme Väderskäriä kohti. Väderskärissä oli kauheasti paarmoja ja hirveä ulkohuussi. Ville astui kyykäärmeen päälle. Saari oli siitä erikoinen, että siellä oli vaikka kuinka paljon lintuja. Löysimme myös linnunpesän maasta, jossa oli yhdeksän munaa. Yövyimme Saggossä.
Aamiaisen jälkeen lähdimme Djupvikiä kohti. Kiipesimme Geta-vuorille ja menimme luoliin. Kävimme myös näköalatornissa ja söimme isot ja halvat jäätelöt. Sieltä menimme kohti Käringsundia, joka oli toiseksi sivistynein paikka, jossa kävimme matkamme aikana. Siellä saimme vapaa-aikaa noin puolentoista tunnin verran. Yö Käringsundissa sujui rauhallisesti.
Hyvän aamupalan jäl–keen lähdimme kohti Maarianhaminan länsi–satamaa. Maarianhaminassa kävimme museossa ja uimahallissa. Uimahallissa oli suolaista vettä, jota jotkut väittivät merivedeksi. Viivyimme Maarianhaminassa seitsemään saakka. Sieltä lähdimme Nyhamniin. Nyhamnissa oli majakka, jonka alla oli vedellä täytetty 300 metriä syvä kuilu. Kuilun pohjalla oli kaksi kilometriä pitkä tunneli, josta oli kaivettu jotakin ainetta.
Aamu valkeni aikaisin Rödhamnissa. Aamupalan jälkeen lähdimme purjehtimaan kohti Kökaria, jossa kirkkoherra esitteli meille saarta ja kirkkoa. Iltayhdeksältä lähdimme Utöseen. Matkalla poikkesimme Bänössä. Utöseen saavuimme kahden aikaa yöllä. Väsynyt miehistö joutui sitten vielä ankkurivahtiin. Kirjoittajalla ja Jussilla vahtivuoro sijoittui puoli viiden ja puoli kuuden väliin aamuyöllä, huh!
Meille esiteltiin Utön saarta ja majakkaa. Pääsimme majakan sisään, mutta harmik–semme sieltä ei nähnyt ulos, emmekä päässeet ylös majakan torniin. Tornissa oppaamme sanoi majakan linssin olevan kristallia ja erittäin arvokas. Sitten lähdimme omin avuin kirkkoon ja hauskaan pommisuojaan. Palattuamme Rhealle lähdimme kohti Ruggskäriä. Siellä teimme iltanuotion, luimme matkakertomuksia ja paistoimme lettuja. Kenenkään lettu ei onneksi pudonnut maahan.
Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti kotia. Purjeet veivät meitä eteenpäin jopa 7,5,:n solmun nopeu–della. Jätimme toisen Villen Pärnäisten lautan kohdalla pois, jossa hänen vanhempansa odottivat. Siitä jatkoimme Airiston yli Heinänokkaan. Matkalla kävimme tankkaamassa veneen Airiston matkailukeskuksessa. Kotisatamaan päästyämme siivosimme venettä ja viikkasimme purjeen säilytystä varten. Sieltä sitten lähdimme monia kokemuksia rikkaampina kotiin.
Tätä sivua ylläpitää Isto Vatanen