Daphne?
Tai kuka
Björn
Landström?
Altti Holmroos
Olen oikeastaan hieman hämmentynyt! Kaikki purjeveneistä jotain tietävät puhuvat nykyisin vain Göran Schildtistä ja hänen purjeveneestään Daphnesta. Vahinko, sillä Daphnen historiaan liittyy “läheisesti” myös myös maailmankuulu taiteilija-kirjailija Björn Landström! Kehtaako meripartiolainen kysyä:
Heti alkuun on todettava, ettei tämä juttu liity millään lailla meripartiointiin, ainoastaan purjehtimiseen ja siihen kuuluvaan yleissivistykseen. Siksi nämä muutamat rivit: taustatiedoksi viisaudellesi.
Björn Landström tuli suuren yleisön tietoisuuteen taidokkaan Laiva-kirjansa jälkeen, jonka tekstistä ja kuvituksesta hän kokonaisuudessaan vastasi. Myöhemmin Landström jatkoi samalla aihepiirillä ja tuloksena olivat mm. kirjat Faraon laivat ja Wasa. Haastatellessani kerran Landströmiä hänen kotonaan Helsingissä kirjailija kertoi mielikuviaan ja muistojaan monilta saaristoomme suuntautuneilta purjehduksiltaan. Tuolloin hän mm. totesi pitäneensä aikoinaan eniten Björkön saaresta, joka hänen mielestään sittemmin “tuhottiin” purjehtijoiden massaryntäyksen myötä. Tämän jutunkuvat ovat myös Landströmin tekemiä ja ovat peräisin hänen purjehduksiltaan niiltä ajoilta, jolloin saaristomme vielä eli menneessä ajassa.
Harva muuten tietää tämän laivatietäjän asuneen aikoinaan kymmenen vuotta Turussa (1939-1949) ja Airiston rannalla sijaitsevan Erstholmin tulleen tuolloin hänelle hyvin rakkaaksi paikaksi.
Turussa oloaikanaan Landström ystävystyi kirjailija-toimittaja Ole Torvaldsin kanssa purjehtien useita kertoja saaristossamme. Tulkoon tässä mainituksi sekin, että käydessäni vuosia sitten Neptunuksen kanssa tapaamassa Ole Torvaldsia hänen Tunhamnin-kesämökillään, mies kertoi kokoavansa aineistoa saaristossakin seikkailleesta sissipäällikkö Tapani Löfvingistä.
Mutta takaisin Landströmiin. Kirjojensa kautta suureen maineeseen kohonneen kirjailijan tietämystä vanhoista laivoista kyseli myös tunnettu norjalainen tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl, joka Landströmin tietojen ja ohjeiden mukaan rakensi sittemmin kaislaveneet Ran ja Ra II:n. Noilla vanhojen esikuvien avulla rakennetuilla papyrusaluksilla Heyerdahl purjehti Atlantilla ja halusi näin todistaa jo muinaisten egyptiläisten taidoillaan pystyneen rakentamaan merikelpoisia kulkuvälineitä.
Sitten on vuorossa Daphne. Helsingin Hylsysaaressa sijaitsevan merimuseon entinen johtaja Christoffer Ericsson omisti mainion purjealuksen nimeltä Daphne, jota hän aikoinaan kauppasi Björn Landströmille ryhtyessään suunnittelemaan uuden veneen ostoa itselleen.
Tuosta ajasta kertoo Landström näin: “Hän suunnitteli uuden veneen rakentamista ja kysyi halusinko ostaa Daphnen, joka makasi poijussaan Hopeasalmessa hänen huvilansa alapuolella. Ensi silmäys veneeseen sytytti minussa kuuman omistushalun.”
“Oli tuuleton syysiltapäivä ja teimme lyhyen koematkan moottorilla Kruunuvuorenselälle- ja halu vain kasvoi. Yksityiskohdiltaan kauniisti muotoiltu Daphne oli pieni laiva ruorirattaineen, keskellä istuinlaatikkoa olevine kompassisuojineen, ristisäleikköineen, kaksine kansirakennuksineen ja kajuuttoineen. Se oli viihtyisin mitä olin siihen mennessä nähnyt. “Oikeastaan en kai koskaan ole kokenut suurempaa viihtyisyyttä missään kajuutassa kuin juuri silloin. Kaikki kaunis kaatui päälleni äkkiarvaamatta, melkein pyörryttävästi. Siinä oli vene jota sopi rakastaa!”
Mutta sitten tuli takapakkia: “Olin jo saanut kaavituksi kokoon ostosumman, kun Christoffer tammikuussa 1947 soitti minulle ja selitti huolestuneella äänellä luvanneensa vuosia sitten myydä Daphnen Göran Schildtille, jos ylimalkaan aikoi myydä sen. Nyt Göran oli antanut kuulua itsestään, sanonut olevansa halukas ja omistavansa rahat.” “Christoffer koetti lohduttaa minua sanomalla, ettei Daphne ollut hyvä purjehtija ja neuvoi minua sen sijaan yrittämään ostaa Sjöfrökenin, Merenneidon, joka oli myytävänä ja jonka piti olla ylen nopea.” Näin Göran Schildtistä tuli Daphnen omistaja.
Mihin tuon jo useaan otteeseen mainitun purjevene Daphnen
maine oikein perustuu? Kaikki alkoi tuosta edelläkuvatusta
veneenmyynnistä Göran Schildtille, miehelle, joka teki
Daphnella laajoja purjehduksia ja kirjoitti monia kirjoja noista
purjehduksistaan.
Schildtin teoksia on ollut jatkuvastikin saatavilla ja
kirjastoista niitä löytyy monta metriä, mutta viime vuonna
otettiin juuri uusi painos hänen teoksestaan “Toivematka”,
jota on vieläkin varmasti saatavilla kirjakaupoista. Siihen
kannattaa tutustua.
Myöhemmin Schildt erinäisten vaiheiden jälkeen myi veneensä ulkomaille ja jokin aika sitten se joutui tornadon uhriksi Karibialla. Pahasti rikkoutuneena ja lähes lautakasana oleva vene ostettiin ja kuljetettiin Suomeen- onneksi. Helsingin venemessuilla näytillä olleen matkapurjehtijan kuntoa kävi ihmettelemässä myös sen kuuluisuuteen nostanut entinen omistaja Göran Schildt- vaivalloisesti kävelykeppiin nojaten ja kasvot onnesta säteillen.
Messujen aikana herätettiin ajatus kunnostaa vene pikaisesti purjehduskuntoon ja Schildt jopa ehdotti tehtävän siitä museovene sijoituspaikkanaan Turku! Se Björn Landströmistä ja Daphnesta.
Isto Vatanen
Göran Schildt (Helsinki 11.3.1917) on suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorioitsija. Hänet tunnetaan taidetta ja arkkitehtuuria käsittelevistä teoksistaan (mm. Alvar Aalto-elämäkerta), mutta tunnetuin hän on epäilemättä matkakertomuksistaan Välimeren maista, jotka hän kirjoitti purjehduksistaan Daphne-veneellä. Tunnetuin teos lienee “Odysseuksen vanavedessä”(I Odysseus kölvatten, 1951). Muita hänen tunnettuja matkakuvauksiaan ovat Toivematka (Önskeresan, 1950), Kolme viikkoa Neuvostoliitossa (Tre veckor i Sovjet, 1954), Aurinkolaiva (Solbåten, 1956), Ikaroksen meri (Ikaros hav, 1957), Daphne kuudessatoista maassa (Daphne i 16 länder, 1960) sekä kokoomateos Purjehdukseni Daphnella (1987) ja esseekokoelma Kultainen talja (Det gyllene skinnet, 1964).
Björn Landström (Kuopio 21.4.1917) on suomenruotsalainen merenkulun ja laivojen tutkija, kirjailija ja taiteilija. Hänen merenkulkuaiheiset historiallisesti tarkat teoksensa ovat maailmalla klassikoita. Lisäksi hän on kirjoittanut parikin aiheeseen liittyvää historiallista romaania. Romaaneista tunnetuimpia ovat mm. Äänetön meri (Havet utan ände, 1953) ja Viinimaan matka (Vägen till Vinland, 1954) ja tutkimuksista Laiva (Skeppet, 1961), Kolumbus (Columbus, 1966), Purjelaiva (Seglande skepp, 1969) ja Faraon laivat (Egyptiska skepp, 1970).
Tätä sivua ylläpitää Isto Vatanen