Minne menet saaristo?

Lauri Luoto

Sanelukone oli tärkein työvälineeni, kun keräsin aineistoa kaukopurjehduksen harrastustutkimusta varten. Tarkoitukseni oli nimittäin selvittää, mitä viikon mittaisella purjehduksella kohtaamamme ihmiset ajattelevat saariston tulevaisuudesta. Kaiken kaikkiaan haastattelin yhdeksää henkilöä ja puhtaaksi kirjoitettuna haastatteluista syntyi kymmenkunta sivua analysoitavaa.

Haastattelujen tekeminen oli hyvin mielenkiintoista puuhaa. Saaret joihin rantauduimme eivät olleet mitään metropoleja, joten vastaajat piti pääsääntöisesti hakea kotipihoiltaan. Osa heistä oli sitä paitsi ruotsinkielisiä, joten pääsin harjoittelemaan retkellämme myös toista kotimaista. Tunnelma haastatteluissa oli silti rento. Pyrin koko ajan siihen, etten tyytynyt lukemaan

paperista valmiita kysymyksiä, vaan yritin tunnustella, mistä asioista kullakin vastaajalla olisi jotain kerrottavaa. Aihepiirinä oli kuitenkin aina paikkakunnalla havaitut muutokset ja ajatukset tulevaisuuden elinkeinoista saaristossa.

Aineiston analysoimista varten olin tutustunut saaristoa koskeviin tutkimuksiin. Monissa kohdissa omat havaintoni tukivat ja täydensivät kirjoista lukemiani. Kaikissa viidessä haastattelupaikassa vaikutti ilmeiseltä, että nykyisiä elinkeinoja joudutaan täydentämään, jos alue halutaan pitää asuttuna myös jatkossa. Varsinkaan kalastus ei enää elätä niin paljon ihmisiä kuin ennen ja jäljelle jäävienkin kalastajien on parannettava toimeentuloaan jatkojalostamalla saaliinsa itse. Myös muuten saaristossa tuntuu olevan valttia eri elinkeinojen yhdistely. Kalastamisen ohessa voi esimerkiksi savustaa ja myydä kalaa, harjoittaa erikoisviljelyä tai tarjota palveluja mökkiläisille. Eräs vastaajista kiteytti asian toteamalla "skärgårdsborna ska stå på många ben".

36

Valokuvat:

Juha Haapakangas

ennestään niukkaa elinkeinovalikoimaa. Haastatteluissa yritin selvittää, mitä saaristolaiset itse ajattelevat asiasta. Voittopuolisesti suhtautuminen oli varovaisen myönteistä. Isoimpana ongelmana pidettiin sitä, että nykymuodossaan etätyö sopii vain toimistotyön tekijöille ja saariston asukkaat ovat tällä hetkellä suuntautuneet muille aloille. Kolmannen polven kalastajaa ei hevillä saa istumaan koko päiväksi näppäimistön ääreen ja vaikka saisikin, niin ennen etätyöhön ryhtymistä tarvittaisiin rutkasti etäopetusta. Toisaalta liikkeelle voisi lähteä siitäkin, että mökkiläisiä houkuteltaisiin jatkamaan mökkikauttaan etätyönteon merkeissä. Tällöin palvelujen tarve lisääntyisi ja myös alunperäisten saaristolaisten työtilanne paranisi.

Avainasemassa on myönteiselle kasvu-uralle pääsy. Palvelujen pitää ensin olla kunnossa, jotta uusia asukkaita voi tulla. Ihmismäärän kasvettua palvelutkin paranevat ja alueen houkuttelevuus lisääntyy entisestään. Käänteinen ilmiö on kumulatiivinen taantuma, joka voi lähteä liikkeelle esimerkiksi saarella olevan luotsiaseman lakkauttamisesta. Seuraavaksi kyläkauppa käy kannattamattomaksi ja pian häviävät myös pysyvät asukkaat. Se, kumpaan suuntaan yksittäinen alue lähtee kehittymään, riippuu pienistä asioista ja juuri näihin alkuituihin pitäisi saariston kehittämistyössä pystyä vaikuttamaan.

Tulevaisuuden suhteen vastaajat olivat yllättävänkin varovaisia. Saaristossa nähtiin piilevän pikemminkin rajoituksia kuin mahdollisuuksia. Useimmat haastatelluista uskoivat kyllä matkailun lisääntymisen, mutta siitä riittää yleensä toimeentuloa vain kesäkuukausiksi. Maanviljelyn ongelmiksi koettiin peltoalan vähyys ja EU:n maatalouspolitiikka. Käsiteollisuus puolestaan tyrmättiin vedoten paikallisten markkinoiden puuttumiseen. Kesällä saaristossa liikkuu kyllä paljon ihmisiä, mutta he eivät ole matkamuistonkipeitä turisteja, vaan mökkiläisiä, jotka tutkitusti kuluttavat hyvin vähän rahaa mökkikunnassaan. Asiaan liittyy myös käytännöllisempi puoli, kuten eräs vastaajista toteaa keramiikkapajoihin liittyen: "On sit veneel tai asuntoautol taikka -vaunul liikkeel, niin sitä tahtoo sitä tavaraa olla niin paljon, et ei sinne paljo enää ylimäärässii purkei eikä purnukoi mahdu."

Purjehduksemme aikoihin radiossa oli etätyöhön liittyvä mainoskampanja, joten otin sen yhdeksi erilliseksi teemaksi haastatteluissa. Etätyöllä tarkoitetaan sitä, että tietokoneen ja tiedonsiirto-yhteyden avulla töitä tehdään kotoa tai mökiltä käsin. Saaristoa ajatellen konsepti on mitä mainioin, koska sen avulla voidaan laajentaa

37