Åselholm

Sinikotkan uusi pesäsaari

Isto Vatanen

Jos Kotkansiiven edellisessä numerossa olisi kerrottu, että lippukunnalla on oma retkitukikohta kesän lopussa, tuota uutista ei olisi kukaan ottanut todesta. Jo kaksi vuosikymmentä vireillä ollut Turun Sinikotkien Tuki ry:n johtama hanke oman retkitukikohdan hankkimiseksi oli jo moneen kertaan hiljaa tuomittu ikuisuusprojektiksi, jonka nopeaan toteutumiseen vain harva jaksoi uskoa. Yllätys oli siis melkoinen kun maanantaina elokuun 24. päivänä pidettyyn lippukunnan partiojohtajaneuvoston kokoukseen asteli tukiyhdistyksemme delegaatio, joka ilmoitti, että Tuki ry aikoo saman viikon keskiviikkona ostaa Iniön Åselholmasta saaristolaistilan Kotkan pesäpaikaksi.

Valokuvat: Isto Vatanen

10

Kotka löysi pesän

Masi

Kemiöstä on jo vuosia ollut vuokralla iso alue, jonne maanomistaja olisi majan antanut rakentaa, mutta jarruna on ollut kunnan kaavoitustilanne. Omistajan, Konstsamfundetin, toivomuksesta odotimme kaavan valmistumista ja yhdessä vaiheessa jo vihreä valo vilahtikin niin paljon, että lähetimme maailmalle rahakirjeen, jossa lahjoittajat saivat ostaa nimikkohirsiä ja -tiiliä kämppää varten. Mutta sitten piti taas painaa jarrua ja lopulta ei rakentamisesta olisikaan tullut mitään. Toivommekin, että kaikki ne, jotka jo ehtivät sijoittaa rahaa kämppäämme hyväksyvät kohteen muuttamisen aivan toiseen paikkaan. Kotka lensikin pesimään Iniöön.

Viime keväänä, jolloin maanviljelijät ostavat siemeniä, sai eräs siemenkauppias kuulla saaristotilasta, joka voisi olla Sinikotkan pesäpaikka. Tuo kauppias, joka sattumoisin on myös yhdistyksemme puheenjohtaja, pani tuulemaan ja loppukesällä rahakirstun sisältö melko tarkkaan pohjia myöten vaihdettiin Aspbacka-nimiseen tilaan. Kotkanpesällä on nyt osoite. Eagle has landed, kuten kuussa tavataan sanoa.

Kotkanpesän pilvilinna ei sitten muuttunutkaan hirsikämpäksi vaan kaksikerroksiseksi, taitekattoiseksi kivitaloksi! Eikä se ole korvessa vaan keskellä Åselholman kylää. Samalla tontilla on vielä navetta ja pari vajaa. Lisäksi parinsadan metrin päässä kylän yhteismaalla on sauna, venevaja ja pari vajaa. Siis yhteensä kahdeksan taloa, kun yhdeksäs lasketaan vain katetuksi puukasaksi. Venevajan katossa riippuu kaksi tervanhajuista saaristolaisvenettä, joista toinen on jo puksutellut omin konein ja erinomaiseksi havaittu.

Vaikka paikka sijaitsee melkein keskellä saaristomerta ja aivan Ahvenanmaan rajoilla, on se kuitenkin yllättävän lähellä Turkua. Kuski voi jättää retkiporukan tunnin matkan jälkeen Laupusen lauttasatamaan, jonne pääsee myös linjurilla. Sieltä Aurora lähtee Iniön puolelle, jossa kävellään 50 m toiseen lauttaan, joka menee Åselholman rantaan.

Päärakennuksen keittio

11

Siitä ei ole kuin 800 m omalle portille. Perillä ollaan alle kolmessa tunnissa. Olemme nyt osa kyläyhteisöä, jossa eletään virkeästi ja pyritään kehittämään omaa ympäristöä. Se edellyttää vähän toisenlaista asennetta kuin keskellä korpea, jossa voi huutaa niin paljon kuin kurkku kestää.

Etualalla yhdeksäs rakennuksemme ja taustalla moelmmat rantavajat

Tämä syksy on mennyt taloa siivotessa. Entiset omistajat, kaksi veljestä, joiden isä on asunut talossa rakennettuaan sen 1935, tyhjensivät sitä ensin ja sen jälkeen sinikotkia on käynyt jatkamassa siivousta. Rakennusalan työtä on nyt tarjolla keväästä lähtien kaikille kynnelle kykeneville. Suunnitelmia tehdään talven aikana, jotta keväällä päästään kunnostustöihin. Silloin tiedetään kertoa enemmän tulevista asioista, mutta selvää on, että paikka ei ole pelkästään partiopoikien tukikohta. Siellä on tilaa myös yhdistyksen jäsenille viettää kesää saaristomaisemassa, tosin jonkinlaisin työvelvollisuuksin, joista varmaankin voi selvitä myös lompakkoa kaivamalla. Yhdistyksen raha-asiat pitää myös panna tasapainoon kiinteistökaupan aiheuttaman heilahduksen jälkeen.

Ajatusten siirtäminen metsäkämpästä tiilitaloksi keskelle kylää ei taida olla sittenkään kovin vaikeaa. Paikalla käyneet ovat ihastuneet siihen. Tilukset näyttävät luonnossa paremmilta kuin kuvissa. Kemiön Korsholm on edelleenkin vuokralla ja käytössä metsäisenä retkimaastona, mutta Åselholmassa saadaan uusi ulottuvuus Kotkanpesä-ajatukseen, nimittäin siellä päästään sisälle saariston kyläyhteisöön. Saaristolaisen elämäntavan ja kulttuurin tuntemus on meripartiolaisille suorastaan velvollisuus ja se onnistuu täällä. Olemme jo mukana kylätoimikunnan alulle panemassa kulttuuriympäristön kohennushankkeessa, mikä toivottavasti merkitsee EU:n rahoitusta. Kylä järjestää vuosittain laiturijuhlat (Kvarnfest) ja aivan naapurissamme kohoaa kylän juhannussalko. Soittokuntamme sulosoinnut saattaisivat luoda mukavaa tunnelmaa noissa kyläjuhlissa. Asukkaat ovat olleet hyvin myötämielisiä eivätkä ollenkaan pane pahakseen, että kylä saa eloa ja yhteysalukset tilastomerkintöjä.

Tänä talvena ja tulevaisuudessa

Isto Vatanen

Syksyn aikana on lippukuntalaisten ja Tuki ry:n jäsenten kesken keskusteltu siitä mitä uudelle Åselholman tukikohdalle tehdään. Kaikki rakennukset alueella ovat sikäli välttävässä kunnossa, että ne selviävät kuluvasta talvesta ilman remontointia ja ovat lähes kaikki myös niin tukevia, että mitään todella suuria uudelleenrakennustöitä ei ainakaan heti ole välttämätöntä tehdä. Vaikka työ onkin siis pääasiassa maalaamista, seinälautojen ja kattojen uusimista, rappaamista ja vielä kerran maalaamista sekä tietysti siivoamista ja sisustamista, on sitä paljon. Vajoja lukuun ottamatta kaikkien rakennusten sisustus on käytännössä rakennettava uudestaan ja sovitettava uuteen partiokäyttöön. Saunan puuttuminen on sellainen yksityiskohta, jolle on varmasti ensi tilassa tehtävä jotakin ja jo tulevaa suunnittelua varten on alueesta mitattava ja piirrettävä paikkaansa pitävä kartta.

Jo se, että muutaman vuoden huoltamatta olleita rakennuksia on kaikkiaan jo mainitut kahdeksan kappaletta olisi suuri työ tämänkin kokoiselle aktiiviselle lippukunnalle. Se, että rakennukset todella sijaitsevat keskellä Åselholman kylää ei varsinaisesti helpota aikatauluamme ja töitten järjestelyä. Jo se, että olemme näkyvillä käytännössä velvoittaa meidät pitämään Kotkanpesän kaikki rakennukset siisteinä ja hyvin hoidettuina ainakin ulkoapäin jo ennen kuin ehdimme kunnostaa sisätiloja.

Millaisessa pesässä Kotkan on hyvä asua?

Ilmaan on heitetty lisäksi paljon ajatuksia siitä, mitä Kotkanpesään ajan kuluessa voitaisiin tehdä jo alustavasti mietityn laiturin lisäksi. Ennen tekemistä on parasta kuitenkin harkita vakavasti mitä alueella tehdään. Tärkeintä on saavuttaa yhteisymmärrys erilaisten suurten ja pienten haaveiden toteuttamisesta sekä siitä, millainen hyvä Kotkanpesä ihan oikeasti olisi. Aikaa ei pidä

heittää hukkaan, mutta Åselholmasta ei myöskään kannata tehdä mitään sellaista mitä siitä ei voi tulla ja mille tule olemaan käyttöä.

Eri rakennuksia ja niiden eri tiloja on parasta aina ottaa siihen käyttöön ja sisustaa ne sellaisiksi, mihin ne parhaiten soveltuvat. Me olemme yhä vähän alle 200-jäseninen partiopoikalippukunta, jonka käikki jäsenet ovat tällä hetkellä meripartiolaisia. Me emme tarvitse majoitustilaa tuhannelle, mutta toisaalta saunaan, mahdollisesti sen laiturin rakentamiseen ja joka tapauksessa Kotkanpesän korjaamiseen monipuoliseen retkikäyttöön sopivaksi voisi olla järkevää uhrata muutamia ajatuksia ja hikipisaroita. Tässäkin asiassa yhteiseen päämäärään voidaan kuitenkin päästä vain juosten rinta rinnan - kaikki yhdessä.

Merenkulkulaitoksen yhteysalus Jurmo II liikennöi Iniön saaristossa

Perjantai

klo 1630 Heponiemi- klo 1700 Kannvik - Åselholm (Jurmo II poikkeaa tarpeen tullen Åselholmassa, joten miehistölle on kerrotava lautan lähtiessä, että haluaa sinne).

klo 1845 Heponiemi - klo 1915 Kannvik - Åselholm*

Lauantai

klo 0730 Åselholm - klo 0930 Kannvik - Heponiemi (Jurmo II käy Åselholmassa joka tapauksessa, vuorolla matkustavilla on tunnin odotus Kannvikissa)

klo 1145 Heponiemi - klo 1215 Kannvik - Åselholm*

klo 1630 Heponiemi - klo 1700 kannvik - Åselholm*

Sunnuntai

klo 1800 Åselholm - klo 1900 Kannvik - Heponiemi (Jurmo II käy Åselholmassa joka tapauksessa, vuorolla matkustavilla n. 15 minuutin odotus Kannvikissa).

* Tähdellä merkityt Jurmo II:n vuorot (Kannvik-Åselholm) on tilattava samana päivänä klo 1600 mennessä alukselta puh. 049-320 098 tai fax 049 220 750 tai vuoroa ei ajeta.

Yhteydet

Åselholmaan pääsee perille saakka julkisilla kulkuneuvoilla, joten sikäli sen retkikäytölläkään ei pitäisi olla periaatteessa suurempia esteitä. Käytännössä talviaikataulujen mukaiset vuorot eivät ole aivan parhaisiin mahdollisiin aikoihin. Kustavin Heponiemestä Iniön Kannvikiin liikennöivän Merenkulkulaitoksen Aurora-lautan jokaiselle vuorolle ajaa Turusta linja-auto ja kävelymatka Kannvikissa Åselholmaan liikennöivään Jurmo II alukseen ei todellakaan ole kuin vajaat 50 metriä. Bussimatka Turusta kestää runsaat puolitoista tuntia.

Linja-auto maksoi opiskelijalta yhteen suuntaan vajaat kolmekymppiä ja molemmat lautat yhteen suuntaan yhteensä 10 mk. Lautoilla 4-11 vuotiaat pääsevät puoleen hintaan. Autoista veloitetaan (6 m saakka) 30 mk ja polkupyöristä 10 mk.

Viikonloppua ajatellen parhaat lauttavuorot Åselholmaan menijälle ja sieltä tulijalle on listattu alla. Ajat ovat lähtöaikoja. Vuorot ovat talviaikataulujen mukaiset. Uudet kesäaikataulut voi keväällä hakea Merenkulkulaitokselta, jonka konttori Turussa on Sirkkalankadun ja Uudenmaankadun kulmassa. Aikataulut ovat myös internetissä osoitteessa: http://www.fma.fi/ferries/

Kustavi

Iniö

Åselholm sijaitsee vain kivenheiton päässä Kihdin selästä.

Åselholm