Lippukunnanjohtaja


Joni Holmroos

 

Ihanne numero neljä

Tuntuuko sinusta, että lippukunnan toiminnassa kaikki on hyvin? Luettuasi tämän asiat eivät enää olekaan hyvin!

Partiopoikaosasto toimii kohtuullisesti omalla painollaan. Venekunnanjohtajat järjestävät retkiä ja koulutusta. Apunaan heillä on partiopoikaosaston johtaja. Onko tämä kohtuullinen toimintataso riittävä? Venekuntaiässä monien poikien partiotaival kuitenkin loppuu. Onko syy sitten monipuolistuvat harrastusmahdollisuudet, kiinnostuksen keskittyminen muualle vaiko tämä vain omalla painollaan menevä toiminta.

Mielestäni toimintaa tulee aina kehittää, pyrkiä parempaan. Sudenpentuosastossa kehittämistä on ainakin viimeaikoina tapahtunut. Uusi suorituskirja on erinomainen osoitus siitä. Nouseeko siirtymäikäisten taitotaso ja pysyvätkö he venekuntien toiminnassa pidempään mukana selviää myöhemmin, mutta ainakin on yritetty. Se on oikeaa asennetta. Tällaisen toiminnan kehittämisen mahdollistaa tehtävään sitoutuneet johtajat.

Partiopoikaosaston tilanne on vähän erilainen, toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa vain partiopoikaosaston johtaja. Muita johtajia kehittäminen ei tunnu kiinnostavan kuin puheenvuoroissa, partiojohtajaneuvostossa. Yhtenä kehittämiskeinona, apuna venekunnanjohtajille päätettiin nimetä venekunnille kummit. Tämä kummijärjestelmä ei ole kyllä toiminut lainkaan! Kummit eivät ole hoitaneet tätä, mielestäni lippukunnan tärkeimpiin kuuluvaa, tehtävää. Väittäisin, että moni kummi kun lukee tätä ei ole pariin kuukauteen edes jutellut kummivenekuntansa asioista venekunnanjohtajan kanssa. Ymmärrän kyllä, että kummeilla on tietysti muitakin harrastustoiminannan ulkopuolisia tehtäviä ja velvollisuuksia, mutta jos tehtävää ei ehdi hoitamaan niin siitä olisi parasta luopua. Näyttää kuitenkin siltä, että tehtävästä halutaan pitää kiinni kuin lakko-oikeudesta, vaikka mitään ei tehtäisi.

Tämä asia koskee myös kaikkia muitakin johtajia. Ne asiat mitä on luvattu tehdä on tehtävä.