Sääntöuudistus

Isto Vatanen

---

TURUN SINIKOTKIEN SÄÄNNÖT

Lippukunnan kokouksen 29.1.1997 hyväksymät

1 NIMI JA KOTIPAIKKA

Lippukunnan nimi on Turun Sinikotkat. Sen kotipaikka on Turun kaupunki.

2 TARKOITUS JA TOIMINTA

Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisten myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy myös yksilöiden valmiuksien kehittäminen siten, että he pystyvät luovasti toimimaan yhteiskunnassa.

Lippukunta pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan partiokasvatuksen muodoin, joihin kuuluvat kansainvälinen, isänmaallinen, kulttuuri-, raittius-, uskonnollinen ja yhteiskunnallinen kasvatus ja joita toteutetaan johtajakoulutuksen, kurssien, leirien ja retkien avulla lordi Baden-Powellin linjan mukaisesti.

Lippukunnan harjoittamassa uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 TAUSTAYHTEISÖ

Lippukunnan taustayhteisö on Turun Tuomiokirkkoseurakunta.

Lippukunnan toiminta muodostaa osan Turun Tuomiokirkkoseurakunnan poikatyöstä. Lippukunta järjestää toimintansa itsenäisesti näiden sääntöjen 2 :n osoittamissa puitteissa yhteistoiminnassa seurakunnan kanssa noudattaen seurakunnan periaatteita.

Lippukunnan toimintaa tukevat myös Mamma- ja Pappakerho sekä Turun Sinikotkien Tuki r.y.-niminen yhdistys.

4 JÄSENET

Lippukunnan jäseneksi voidaan holhoojan suostumuksella hyväksyä jokainen, joka haluaa osallistua lippukunnan toimintaan. Partiojohtajaneuvosto hyväksyy uudet jäsenet. Partiojohtajaneuvosto voi tarvittaessa erottaa jäsenen.

5 JÄSENMAKSU

Lippukunnan jäsenet suorittavat lippukunnan vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun.

6 ORGANISAATIO

Lippukunnassa on sudenpentu-, partiopoika- ja vaeltajaosasto sekä soittokunta. Lippukunnan muiden osastojen rinnalla toimii meripartio-osasto, jonka nimi on Sextant.

7 LIPPUKUNNAN ELIMET

Lippukunnan ylin päättävä elin on lippukunnan kokous. Lippukunnan talousasioista päättää ja vastaa lippukunnan kokouksen valtuuttamana talousneuvosto.

Lippukunnan toimintaan liittyvistä käytännön asioista päättää lippukunnan partiojohtajaneuvosto.

8 LIPPUKUNNAN KOKOUS

Lippukunnan vuosikokous pidetään vuosittain tammi- tai helmikuun aikana.

Muulloin on lippukunnan kokous kutsuttava koolle, mikäli lippukunnanjohtaja tai johtajaneuvosto katsoo sen tarpeelliseksi taikka, jos vähintään 10 lippukunnan äänivaltaista jäsentä sitä lippukunnanjohtajalta pyytää.

Kaikilla lippukunnan jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus lippukunnan kokouksissa. Äänioikeus on 15 vuotta täyttäneillä lippukunnan jäsenillä.

Partiojohtajaneuvoston on vähintään 2 viikkoa ennen kokousta asetettava kokouskutsu nähtäväksi lippukunnan ilmoitustaululle tai toimitettava se kirjallisesti jäsenille.

9 VUOSIKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lippukunnan vuosikokouksen tehtävänä on:

1. Päättää lippukunnan toimintakertomuksen ja tilinpää töksen vahvistamisesta,

2. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle toimintakaudelle,

3. toimittaa lippukunnanjohtajan, apulaisjohtajan, osasto jen johtajien, lippukunnan sihteerin, jäsensihteerin, kalustonhoitajan, taloudenhoitajan, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, Kotkansiiven päätoimittajan, ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtajan, joukkueenjohtajien sekä talousneuvoston jäsenen vaali,

4. vahvistaa jäsenmaksun suuruus,

5. käsitellä muut mahdolliset asiat, jotka on toimitettu kirjallisesti viikkoa ennen kokousta lippukunnanjohtajalle.

10 PARTIOJOHTAJANEUVOSTO

Partiojohtajaneuvostoon kuuluvat lippukunnan vuosikokouksen valitsemat toimihenkilöt sekä ne jäsenet, joilla on voimassa oleva partiojohtajavaltakirja. Neuvoston kokouksissa on puhe- ja läsnäolo-oikeus lisäksi vaeltajilla sekä vartion- ja laumanjohtajilla.

Partiojohtajaneuvosto suunnittelee, johtaa ja valvoo lippukunnan toimintaa, toimeenpanee lippukunnan kokouksen päätökset, päättää lippukunnan toimintaan liittyvistä käytännön asioista ja valitsee muut kuin 9 :ssä mainitut toimihenkilöt.

Partiojohtajaneuvoston kutsuu koolle lippukunnanjohtaja.

11 TALOUSNEUVOSTO

Talousneuvosto päättää ja vastaa lippukunnan talous asioista. Neuvosto valvoo, että partiojohtajaneuvosto toteuttaa lippukunnan toimintaa talousarvion mukaisesti. Neuvosto osoittaa meripartio-osasto Sextantin käyttöön vähintään seurakunnan aluksillemme myöntämän avustuksen, jonka Sextant budjetoi.

Tarvittaessa talousneuvosto tai sen valtuuttama edustaja neuvottelee lippukunnan tuki- ja taustayhteisöjen kanssa talous- ja varainhankinta-asioista. Talousneuvosto koordinoi kaikkea lippukunnan varainhankintaa. Neuvosto valvoo lippukunnan osastojen rahankäyttöä.

Talousneuvostoa johtaa lippukunnanjohtaja. Hänen varajäsenenään toimii lippukunnan apulaisjohtaja. Neuvostoon kuuluvat myös meripartio-osasto Sextantin johtaja, varajäsenenään osaston apulaisjohtaja, sekä lippukunnan taloudenhoitaja, partiopoikaosaston johtaja, yksi vuosikokouksen valitsema täysi-ikäinen edustaja ja yksi Sextantin kokouksen valitsema täysi-ikäinen edustaja. Neuvoston kokouksissa on puhe- ja läsnäolo-oikeus lisäksi lippukunnan vuosikokouksen valitsemilla toimihenkilöillä sekä niillä jäsenillä, joilla on voimassa oleva partiojohtajavaltakirja. Neuvoston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään 4 sen äänivaltaista jäsentä on paikalla.

Lippukunnanjohtaja kutsuu talousneuvoston koolle tarvittaessa tai partiojohtajaneuvoston sitä erikseen vaatiessa.

12 LIPPUKUNNANJOHTAJA

Lippukunnanjohtajan tehtävänä on yhdessä lippukunnan apulaisjohtajan kanssa:

1. johtaa lippukunnan toimintaa lippukunnan kokouksen , partiojohtajaneuvoston ja talousneuvoston päätösten sekä sääntöjen ja partiotoiminnasta annettujen yleisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti,

2. kutsua partiojohtajaneuvosto ja talousneuvosto koolle sekä johtaa asioiden käsittelyä sen kokouksissa,

3. pitää yhteyttä lippukunnan jäsenten vanhempiin sekä edustaa lippukuntaa

13 OSASTOJEN JOHTAJAT

Kukin lippukunnan osaston johtaja johtaa osaston toimintaa toimintasuunnitelman, talousarvion sekä lippukunnan kokouksen ja johtajaneuvoston päätösten ja ohjeiden mukaisesti.

14 SEXTANT

Sextantin toiminta on osa lippukunnan toimintaa, joka on määritelty näiden sääntöjen 2 :ssä. Sextantin toiminnassa on keskeisellä sijalla merenkulku, vesillä ja saaristossa liikkuminen sekä lippukunnan alusten käyttö ja kunnostus. Lippukunnan alukset ovat Sextantin hallinnassa.

Sextantin ylin päättävä elin on osaston kokous. Sextantin toimintaan ja lippukunnan alusten käyttöön liittyvistä käytännön asioista päättää laivapäällystö. Laivapäällystöön kuuluvat lippukunnan alusten kipparit. Lisäksi alusten försteillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Sextantin vuosikokous pidetään vuosittain lippukunnan vuosikokouksen jälkeen. Vuosikokous valitsee osaston apulaisjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja talousneuvoston jäsenen sekä vahvistaa osaston toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman sekä käsittelee muut mahdolliset asiat.

15 LIPPUKUNNAN TALOUS

Lippukunta ei harjoita itsenäistä taloudellista toimintaa. Turun Tuomiokirkkoseurakunta osoittaa lippukunnan käyttöön sen tarvitsemat varat.

Lippukunta voi kuitenkin hankkia varoja toimintaansa varten erilaisin keräyksin tai tempauksin sekä vastaanottaa toiminta-avustuksia.

16 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa lippukunnan kokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja jos muutosta kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä.

17 YHDISTYSLAKI

Mikäli näistä säännöistä ei muuta johdu, noudatetaan lippukunnan toiminnassa yhdistyslakia.

Miksi?

Isto Vatanen

1. Vuosikokouksessa uudistettiin lippukunnan sääntöjä. Miksi?

Sääntöjä on uudistettu aikaisemminkin, mutta sääntöjä ei oltu päivitetty, joten olemassaolevista säänöistä eivät kaikki tienneet. Säännöissä oli myös joitakin vanhentuneita termejä ja käsitteitä, jotka oli syytä ajanmukaistaa. Tämän kaiken lisäksi nähtiin toimikunnassa, joka nämä säännöt työsti, tarpeen määritellä muutamia asioita tarkemmin kuin ne aikaisemmin oli kirjattu. Tällaisia olivat mm. Sextantin asema, lippukunnanjohtajan ja hänen apulaisensa tehtävät ja vastuunalaisuudet talousasioissa.

2. Talousasioista vastaa nykyään uusi elin- talousneuvosto. Miksei PJN voinut päättää edelleen juoksevasta rahankäytöstä?

Ongelma on ollut sellainen, että kun partiojohta-neuvoston kokoonpano on ollut, ja on edelleenkin epämääräinen, niin raha-asioista päättäminen, valvonta ja vastuunottaminen on myöskin ollut epämääräistä. Nyt tämä ongelma on ratkaistu siten, että näistä asioista päättävät ne henkilöt, jotka lippukunnan vuosikokous on valinnut eli yli 15 vuotiaat jäsenet.

3. Eikö ole vaarassa, että lippukunnan taloudenhoito jää liikaa pienen sisäpiirin keskinäiseksi asiaksi?

Ajatuksena on se, että ne, jotka vastaavat toiminnasta ja pyörittävät sitä, voivat myös vaikuttaa niihin taloudellisiin päätöksiin, jotka koskevat käytännön toimintaa. Pienessä ryhmassä keskustelua voi nimittää keskusteluksi, eikä puheenjohtajavetoiseksi kokoukseksi kuten partiojohtajaneuvosto. Tällaisessa pienryhmässä varmasti syntyy koko lippukunnan kannalta hyviä päätoksiä nimenomaan keskustellen.

4. Sextant on nostettu yli muiden osastojen säännöissä. Väheneekö samalla muiden osastojen merkitys ja sananvalta lippukunnan toiminnassa?

Sextant on jo aikaisemmin ollut erityisessä asemassa lippukunnassa. Käyttäähän Sextant enemman rahaa vuodessa kuin koko muu lippukunta yhteensä. Nimenomaan näiden taloudellisten seikkojen vuoksi nähtiin parhaaksi määritellä Sextantin asema säännoissä. Mitaan suuria käytännon muutoksia tämä ei osastoille aiheuta ja osastot tulevat jatkamaan toimintaansa kuten ennenkin. Lisäksi täytyy muistaa, että Sextant on myös toiminnassaan riippuvainen muista osastoista.

5. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä tarvetta sääntöjen lisäkehittämiseen?

Saattaa ollakin, mutta keskitytään nyt varsinaiseen toimintaan ja meneillään olevaan juhlavuoteen, kaikki yhdessä.